Seuraa Tamro Oyj

Euroopan vuorovaikutteinen lääkestrategia – otetaan toimintatavasta mallia

Blogikirjoitus   •   Syys 15, 2020 09:11 EEST

Euroopan uusi komissio on ryhtynyt valmistelemaan yhteistä lääkestrategiaa, joka on tarkoitus julkaista loppuvuodesta. Syyskuussa päättyi julkinen konsultaatio liittyen kokonaisuuksiin, joita EU:n lääkestrategiassa on tarkoitus käsitellä.

Lääkestrategian toimeenpanon yhteydessä on tarkoitus tunnistaa lainsäädännön muutostarpeita, mutta hyödyntää myös muita keinoja, joilla voidaan tukea lääkealan ja lääkehoitojen kehittymistä EU-alueella. Lääkkeisiin liittyy tällä hetkellä merkittäviä haasteita, joita on käsitelty komission valmistelemissa materiaaleissa:

  • koronaviruspandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia ja kriisistä halutaan ottaa opiksi
  • yhdenvertainen lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus eri jäsenmaissa halutaan varmistaa
  • lääkkeiden laatu- ja saatavuushäiriöt halutaan nykyistä paremmin hallintaan koko EU-alueella
  • innovaatiotoiminta halutaan kohdentaa todellisiin terveyshaasteisiin ja innovaatioita tukevia rakenteita halutaan kehittää
  • lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä halutaan kehittää, jotta ne tukisivat tarkoituksenmukaisella tavalla uusia teknologioita
  • ympäristöriskien käsittelyä halutaan kehittää ja lääkkeiden ympäristövaikutuksia hallita nykyistä paremmin.

Komissio on asettanut tavoitteekseen laatia kokonaisvaltaisen, potilaskeskeisen ja eteenpäin suuntaavan strategian, joka kattaa lääkevalmisteen koko elinkaaren eli eri vaiheet lääkeaihion keksimisestä ja valmisteen kehittämisestä teollisen mittakaavan valmistukseen ja käyttöön sekä käytön seurantaan.

Euroopan komissio, jäsenmaat ja toimijat eri tasoilla ovat tehneet hyvää ja kattavaa työtä valmistellessaan lääkestrategian lähtökohtia. Olemme Tamrossa halunneet tukea komissiota konkreettisten ratkaisuehdotusten löytämiseksi. Näkemyksemme mukaan lääkeala tarvitsee kehittyäkseen oikeansuuntaisia kannustimia ja uudistamisen mahdollistavaa lainsäädäntöä. Lisäksi jatkuvan vuorovaikutuksen rakenteet tukisivat viranomaisten ja lääkeyritysten yhteistä ymmärrystä tarvittavista toimenpiteistä – olisivat ne sitten lyhyen aikavälin toimintaa tai pitkän aikavälin investointeja. Lääkestrategian toimeenpanoon liittyvien kehittämistoimien tulee olla hyvin arvioituja, ja siten lääkevalmisteen elinkaaren eri vaiheisiin kohdentuvien toimenpiteiden tulisi olla myös yrityksien toimintaedellytysten näkökulmasta kannattavia.

Suomessa kulunut vuosi on osoittanut lääkealan yhteistyön, viranomaistoimintojen sujuvoittamisen ja kansallisten ohjauskeinojen voiman kriisin keskellä. Tietoomme ei ole tullut potilasturvallisuutta vaarantaneita lääkepuutoksia tai tilanteita, joissa lääkehuollon poikkeamista olisi seurannut hoidon katkeaminen. Olemme esimerkiksi Tamrossa pystyneet joustavasti ennakoimaan mahdollisia saatavuushäiriöitä ja varmistamaan lääkehoidon jatkuvuuden normaalitilanteista poikkeavin keinoin. Otimme kriisiaikana käyttöön riskien vaikutusta vähentävät toiminnan jatkuvuussuunnitelmamme sekä hyödynsimme kriisitilanteissa toimintaamme ohjaavaa supistettua lääkkeiden jakeluvalikoimaa eli nk. kriittisten valmisteiden listausta. Olemme Tamrossa, niin kuin varmasti koko lääkehuoltoketjussa, oppineet kuluneen vuoden aikana paljon. Näistä kokemuksista ja Suomen kriisinhallintakeinoista on jaettavaa eurooppalaiseen yhteistyöhön. Huolellisen iteroinnin ja rakentavan keskustelun kautta pystymme seuraavan poikkeavan tilanteen yhteydessä toimimaan koko EU-alueella paremmin ja yhtenäisemmin.

Lääkestrategian tulisi valmistua vuoden lopulla. Myöhemmin jää nähtäväksi, millä rohkeuden tasolla lääkealan pullonkauloja on konkreettisesti tarkoitus ratkoa. Uskottavuutta työlle antoi Euroopan komission pohjaehdotus uudesta terveysohjelmasta, EU4Healthista, ja siihen kohdennettava aikaisempaa merkittävämpi rahoitus. Neuvotteluiden myötä selviää terveyssektorille kohdennettava tosiasiallinen rahoitus, mutta toteutuessaan ehdotettu ohjelma kasvattaisi EU-alueella terveysyhteistyön painoarvoa aikaisempaan nähden sekä sisällöllisesti että taloudellisesti. Huomionarvoista on terveysalan kytkeytyminen aikaisempaa vahvemmin muihin politiikan aloihin, ohjelmiin ja instrumentteihin, mitä voidaan pitää ratkaisevana myös lääkealan haasteiden ratkomisessa.

Terveyssektorin kunnianhimoinen kehittäminen, jota Euroopassa parhaillaan tehdään, toimii hyvänä mallina myös kansalliseen työhön niin monialaisuudessaan kuin resurssien kohdentamisen osalta. Lääkehuollon pitkäjänteiseen kehittämiseen on jo sitouduttu. Pidämme Tamrossa tärkeänä, että lääkealan toimijat ovat tiiviisti mukana tukemassa lääkeasioiden tiekartan toimeenpanoa. Lääkehuolto eroaa muista sosiaali-ja terveydenhuollon osa-alueista siinä, että tuotanto on lähes kokonaan yksityisten toimijoiden varassa. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta ja liiketoiminnan näkökulmasta yhdenvertaisen toimintaympäristön, jotta palvelut voidaan turvata kustannustehokkaasti ja laadukkaasti lääkealalle – kriittistä turvallisuutta ja vaikuttavuutta unohtamatta.

Heidi Tahvanainen

yhteiskuntasuhdepäällikkö

Anni Svala

laatujohtaja

Lue lisää: Pharmaceutical strategy for Europe

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.