Seuraa Tamro Oyj

Visiitillä: Hyvinvointi päätöksenteon perustaksi

Blogikirjoitus   •   Syys 26, 2019 13:25 EEST

Puheenjohtajana loppuvuoden nuijaa heiluttava Suomi voi tuoda EU-maiden keskusteluun omia teemojaan. Sosiaali- ja terveysalalla kauden teemoja ovat hyvinvointitalous ja tasa-arvo.

Suomi haluaa EU-päättäjien ymmärtävän, että investoinnit hyvinvointiin ovat tuottavia – ei pelkästään ihmisten elämässä vaan koko kansantaloudessa.

– Tavoitteenamme on saada hyvinvointitalousajattelu entistä vahvemmin politiikan teon perustaksi Euroopan unionin maissa, toteaa Veli-Mikko Niemi, sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden ylijohtaja.

Hyvinvointitalous – mitä se on?

Hyvinvointitalous on kokonaisvaltainen tapa nähdä iso kuva: miten ihmisten hyvinvointi lisää tuottavuutta, luo talouskasvua ja vähentää julkisia kuluja pitkällä aikavälillä. Suomi haluaa kaudellaan lisätä ymmärrystä hyvinvoinnin tärkeydestä EU:n päätöksenteossa.

Lääkealalla mittaaminen on tuttua, mutta investointien ja sosiaalisten vaikutusten yhteyttä on vaikeampi osoittaa kristallinkirkkaasti.

– Hyvinvointi-investointien edellytyksenä ei kuitenkaan pidä pitää mitattavia vaikutuksia, vaan hyvinvointi on itseisarvo Euroopassa – tekijä, joka erottaa meidät globaaleista kilpailijoista, kuten Kiinasta.

Kokonaisuuden tarkastelu vaatisi siilojen purkamista yhtä lailla jäsenmaissa kuin unionissa.

– Haluaisimme talouspolitiikkaan enemmän poikkihallinnollisuutta, mikä tarkoittaa, että talousratkaisuissa tarkasteltaisiin myös niiden hyvinvointivaikutuksia.

Työterveyshuolto on hyvä esimerkki siitä, miten työssäkäyvän väestön terveydestä huolehtiminen auttaa pidentämään työuria ja ehkäisemään ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksia. Kansantalouden näkökulmasta tämä on suuri kasvun tekijä.

– Naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla ja perheen hoitovastuiden tasapainottaminen lisäävät kansantalouden kasvua. Tästä on selviä tutkimustuloksia.

Suomi vaikuttaa pitkän aikavälin hankkeisiin

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu mielenkiintoiseen vaiheeseen. Uusi parlamentti on järjestäytynyt, mutta uudet komissaarit nimitetään vasta loppuvuodesta. Siksi pöydällä ei ole juurikaan lakiesityksiä.

Nyt syyskaudella keskitytään pitkän aikavälin hankkeisiin, joihin Suomi puheenjohtajana pääsee vaikuttamaan. Yksi työstettävistä asiakirjoista on unionin budjetti 2021–2027.

– Suomen kaudella tavoitteena on päästä kanavoimaan varoja eri ohjelmille. Yksi näistä on noin 450 miljoonan euron terveysohjelma, joka on jatkossa osa Euroopan sosiaalirahastoa.

Komission nimeämisen jälkeen se ryhtyy valmistelemaan viisivuotista toimintaohjelmaansa. Puheenjohtajamaa pyrkii neuvoston äänitorvena vaikuttamaan sen sisältöön. Suuri kysymys on, minkälaista toimintaa ohjelmaan otetaan kansanterveyden edistämiseksi.

Yksi tärkeä teema on varmasti edelleen antibioottiresistenssin torjunta, joka on ollut vahvasti esillä viime vuosien puheenjohtajuuskausilla.

Jäsenvaltioiden terveysjärjestelmät ja niiden rahoituspohjat ovat keskenään erilaisia. Siksi terveysalalla EU mahdollistaa lähinnä kokemusten vaihdon maiden välillä. Toimivaltaa sillä on vain terveysuhkatilanteissa sekä rahoitushankkeiden kautta.

EU on esimerkiksi rahoittanut harvinaissairauksien osaamisverkostoja (European Reference Networks for Rare and Low Prevalence Complex Diseases, ERN), joissa jaetaan tietoa jäsenmaiden välillä. Tavoitteena on tukea harvinaisten sairauksien tunnistamista ja hoitoa, joita hankaloittavat tiedon hajanaisuus ja potilaiden pieni määrä yhtä maata kohden.

Lääkkeitä markkinoille nopeammin

Työpöydällä on edistettävänä yksi tärkeä lääkkeisiin liittyvä säädösehdotus. Suomi yrittää saada jäsenvaltiot yhteisymmärrykseen uuden terveysteknologia-asetuksen (HTA, Health Technology Assessment) artikloista.

Komissio on ehdottanut yhtenäistä kliinistä arviointia koko unionin alueelle, mikä voisi nopeuttaa lääkkeiden markkinoille tuloa. Arviointia ei tehtäisi enää erikseen jokaisessa jäsenmaassa.

Jotkut vastustavat asetusta jäsenvaltioiden erilaisten olosuhteiden, potilasaineistojen, väestörakenteiden ja elinolojen takia.

– Maat pelkäävät, että uusi järjestelmä ei tuottaisi kaikille mailla sopivia arvioita. Järjestelmän epäillään myös lisäävän byrokratiaa ja kuluja.

Parhaassa tapauksessa joulukuisessa terveysministerien kokouksessa voitaisiin todeta, että asetuksen tekstistä on päästy suurelta osin yhteisymmärrykseen. Asian käsittely jatkuu siitä ainakin Kroatian puheenjohtajuuskaudelle keväällä.

Suomi aikoo herätellä kaudellaan keskustelua myös siitä, voitaisiinko lääkkeiden kehityksessä hyödyntää real world dataa eli tietoa lääkkeen toimivuudesta todellisessa elämässä ja potilaan arjessa.

– Digitaalisuus mahdollistaa tietojen kokoamisen oikeasta potilasaineistosta, jossa on dataa paljon enemmän kuin perinteisissä tutkimuksissa. Tällaisella tiedolla voitaisiin täydentää myyntilupavaiheessa kerättyä tietoa. Se voisi tehostaa joidenkin valmisteiden terapeuttisen tehon ja kustannusvaikuttavuuden arviointia.

Aina valmiina!

Normaalin valmistelun, kokoustamisen ja neuvottelemisen lisäksi puheenjohtajamaan on oltava valmiina toimintaan, jos jotain odottamatonta sattuu. Jos esimerkiksi ebola riistäytyisi käsistä Afrikassa tai pandemia iskisi Eurooppaan, puheenjohtajan on otettava ohjakset käsiinsä.

Brexitiin on voitu valmistautua jo vuosia, mutta vieläkään ei tiedetä, päädytäänkö sopimuksettomaan eroon vai ei.

Isossa-Britanniassa valmistetaan paljon lääkkeitä, ja jos erosta ei päästä sopimukseen, lääkkeellä pitää olla EU:ssa voimassa oleva myyntilupa. Tästä voi aiheutua ongelmia, vaikka lupia onkin siirretty manner-Eurooppaan.

Oman mausteensa soppaan tuo uusi laitelainsäädäntö, joka on tulossa voimaan ensi toukokuussa. Sen toimeenpano on kesken monissa maissa, ja lääkinnällisiä laitteita sertifioivia laitoksia ei ole hyväksytty riittävästi. Jo hyväksytyistä suuri osa on Britanniassa, ja niillä ei sopimuksettoman eron jälkeen olisi toimivaltaa Euroopassa.

Aika moni maa kantaa huolta siitä, ehditäänkö mantereelle saada tarpeeksi sertifiointilaitoksia.

– Kaudellamme haluamme kerätä jäsenvaltioiden näkemyksiä ja järjestää syksyllä tarvittaessa kokouksen viestiäksemme komissiolle, että asetuksen toimeenpanolle pitää saada lisäaikaa.

Viranomaiset vaikuttamassa

Fimea ja muut EU-maiden lääkevalvontaviranomaiset katsovat puheenjohtajuuskauden aikana menneeseen ja tulevaan.

– Puheenjohtajamaana meillä on hyvät mahdollisuudet saada meille tärkeitä teemoja viranomaisverkoston viisivuotisstrategiaan, jota työstetään parhaillaan. Näin voimme vaikuttaa myös komission ohjelmaan, kertoo Fimean Lääkevalmisteiden arviointiprosessin johtaja Esa Heinonen.

Fimean teemoja kaudelle ovat innovaatiot ja uusien lääkkeiden saaminen potilaiden ulottuville, tehokkaat viranomaisprosessit sekä lääkkeiden rationaalinen käyttö, johon liittyvät myös vanhojen lääkkeiden saatavuushaasteet.

Käynnissä on muun muassa komission arviointi siitä, mitä harvinaislääkkeiden tuella on saatu aikaan ja miten potilaat ovat siitä hyötyneet. Komissio tekee myös analyysiä myyntilupaprosesseista ja selvittää, voitaisiinko joitain prosesseja yksinkertaistaa.

Suomi haluaa muilta mailta palautetta muun muassa omaan lääkeinformaatiostrategiaansa, jolla pyritään järkeistämään lääkkeiden käyttöä sekä ammattilaisten että kansalaisten keskuudessa.

Puheenjohtajakausi pyörii pitkälti kokousten ympärillä Helsingissä ja Brysselissä.

– Kaikissa puheenjohtajuuksissa on hauskaa oppia jotain maan erityispiirteistä. Täällä voimme näyttää Helsinkiä ja vaikkapa saunakulttuuriamme.

Teksti: Anne Hänninen

Kuvat: Minna Kurjenluoma

Artikkeli on julkaistu Tampuriini-lehdessä 3/2019.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.